Life through my head

Jaahas! Mitäs tässä sanois, kun viiden vuoden jälkeen räpellän taas jotain tekstiä tänne. Luin mun vanhoja julkaisuja yhden ihanan tyypin kanssa, ja hän ilahtui älyttömästi, että oon tämmöisiä tehnyt. Nyt hänellä on sitten synttärit, niin päätin lahjaksi kanavoida sisäistä bloggaajaani, ja tehdä joululahjagranolasta inspiroituneen syntymäpäivätäytekeksireseptipostauksen (< mun uus lemppari yhdyssana). Nämä keksit on täydellinen lahja täytekeksien (kaikki tiiätte mistä keksimerkeistä puhun) ystävälle. Lahjan saaja saattaa myös hyvinkin yllättyä sun leipomistaidoista, koska tän tapasia keksejä ei ihan jokanen oo päässyt maistamaan itsetehtyinä! Paljon paljon paljon onnea ja hyvää syntymäpäivää!   ♥ Täytekeksit (10 kpl) 1 dl sokeria 100 g vegaanista voita 2 dl jauhoja 6 rkl kaakaojauhetta 1/2 tl ruokasoodaa 1 tl vaniljasokeria hyppysellinen suolaa Täyte: 75 g vegaanista tuorejuustoa 75 g vegaanista voita 60 g vegaanista valkosuklaata 5 dl tomusokeria Keksitaikina: Vatkaa sokeri ja ...

Kyllä blogin kirjottaminen on aina välillä käynyt mielessä ja olisin tälle löytänyt aikaakin, jos olisin halunnut. Kuitenkaan en mitään viimesen kolmen (?) kuukauden aikana ole tänne raapustellut. Tauko jatkuu vielä ainakin hetken, mutta katsotaan uudelleen sitten kesällä, kun on enemmän aikaa. Jospa taas innostuisin! Pakko myöntää, että nyt aloittaessani tätä lyhyttä tekstiä tuottamaan into nousi jo pintaan.. Tarkoituksena mulla siis on nyt ilmoittaa, ettei blogini ole täysin menetetty tapaus. Tulin myös kertomaan, että hengissä vielä ollaan! Jos haluaa seurata jotain tekemisiäni, niin kuten edellisessä postauksessa kerroin, teen videoita TOASin YouTube-kanavalle. Voin lisätä viime videon, jossa näytän kaksi helppoa, halpaa ja vegaanista reseptiä, vielä tähän loppuun: ♥

Hui, minne nämä viime 2 kuukautta oikein vierähti? Siis nyt on jo helmikuu. MITEN? Taas kerran paljon on ehtinyt tapahtua. Mä en ole jotenkin ehtiny järjestää aikaa blogille, mutta aattelin tulla tästä vähän isommasta uutisesta kertomaan.. Asun siis Tampereella ja mun kämppää vuokraa TOAS eli Tampereen opiskelija-asuntosäätiö. Joskus viime vuoden syksyllä TOASin kuukausittaisessa uutiskirjeessä oli ilmotus, että TOAS etsii videobloggaajaa. Mä olen tehnyt jo parisen vuotta kaikenlaisia videoita, mutten ikinä ole aatellut julkasevani mitään. Lyhyen mietinnän jälkeen päätin, että yksin asuvalle opiskelijalle pieni lisätienesti ei ole haitaksi. Varsinkin kun sen saa hankittua mieluisella tavalla! Lähetin sitten näytevideon TOASille ja yhtäkkiä olinkin jo kokoushuoneessa kahvikupposen ääressä juttelemassa tästä hommasta. Ensimmäinen video tuli julki tammikuun lopulla. Se ei vielä hirveesti liity asumiseen, vaan on enemmänkin sellanen esittelyvideo. Mun videot löytää siis TOASin YouT...

Jouluun on enää 3 päivää ja mulla on vasta kaks lahja paketissa.. En tiiä miten tässä näin pääs käymään, kun yleensä alotan joululahjojen suunnittelun jo monta kuukautta ennen. Mun elämä on kyllä muuttunut niin paljon muuton ja kaiken takia, että siinä saattaa ehkä olla syy.. Mutta kuitenkin, nyt kun löysin pitkästä aikaa hetken kirjoitella tänne, niin ajattelin tuoda blogiini ripauksen jouluhenkeä. Yöt aattoon pystyy jo laskemaan yhden käden sormilla, joten jos siellä on muita lahjojen hankinnan matti myöhäsiä niin tässä apua siihen. Granola on super maukas ja helppo lahja. Eikä se tämän kulutusjuhlan keskellä kuulu niihin "turhiin" lahjoihin. Tätä granolaa voi myös tehdä itselleen ihan muuten vaan aamu- ja välipalaherkuksi, mutta karpalot ja kaneli tekevät siitä täydellisen joululahjan. Paras puoli tässä on, että jos kaikki granola ei mahdu purkkiin, niin loput saa syödä itse (nimimerkillä vatsa täynnä granolaa)! Granola 6 dl hiutaleita (esim. kaura) 1 ...

Viime kerrasta onkin jo aikaa.. En yleensä tällästä tee, mutta aattelin että nyt lyhyen tauon jälkeen olis kiva vaan kertoa mitä mulle kuuluu. Aika on kulunut älyttömän nopeesti ja paljon on tapahtunut tässä alle kuukaudessa. Varsinkin kuluneella viikolla, joka oli yks hulluimmista ikinä. Sain töitä ja kävin Helsingissä ja vaikka mitä, mutta niistä lisää joskus myöhemmin. Päällimmäisenä tällä hetkellä on mielessä flunssa, joka vaivaa jo toista viikkoa. Lämpö nousi taas tänään, joten pitäis varmaan viettää tääkin viikonloppu sängyn pohjalla. Ei kyllä yhtään enää huvittais, mutta täytyy yrittää levätä. Jospa levon ja inkivääriteen avulla olisin kunnossa ens viikoks. Blogihaasteen postauksia on ehtinyt jäämään ainakin neljä välistä, enkä tiiä kerkeenkö enää viimeisenä kuukautena niitä kirjottamaan. Mietinkin, että ehkä on aika luovuttaa ja hyväksyä etten ihan loppuun asti päässyt. Nyt just tuntuu ettei aika riitä. Vaikka kivaa se on ollut, niin näin on varmaan parempi. Loppuun haluun v...

Oonko ainoa kenen mielestä syksy vaan vilahti silmien edessä? Musta tuntuu, että näin käy joka vuosi. En tiedä johtuuko se siitä, että syksy sattuu aina olemaan kiireistä aikaa vai onko se oikeesti lyhyempi kuin muut vuodenajat. Joka vuosi rakastun syksyn väreihin yhä uudestaan. Mä sanon aina itselleni, että tänä syksynä kiertelen ympäri kaupunkia ja säilön sen upean värikkyyden kameraan. Viime vuonna kerkesin sentään ottaa kotipihassa kuvia, mutta tänä vuonna en sitäkään. No ehkä ensi vuonna otan itseäni niskasta kiinni ja toteutan tän jokavuotisen haaveen.. Olin kuitenkin ilonen, kun näin lunta tulevan taivaalta. Se toi mulle ihanan joulufiiliksen ja etenkin olen innoissaan siitä valosta jonka se toi. Nyt kun lunta ei enää taas paljoa ole, niin aamulla herätessä ja illalla kuuden aikaan on jo pilkkopimeää. Vaikka mulla ei niitä syksyisiä kuvia olekaan, niin tässä silti jotain vähän värikästä näihin synkkiin iltoihin. Fall flew by Am I the only one who thinks that Fall just ...

1. Seuraajien määrällä ei ole väliä Kaikissa someissa halutaan nykyään vaan paljon seuraajia. Toiset tekee niillä rahaa ja toiset varsinkin mun ikäiset nuoret haluu olla "suosittuja". Ihmiset miettii paljon enemmän julkasujaan katselukertojen, tykkäysten ja uusien seuraajien kannalta. En ole kertonut mun blogista oikeestaan kenellekkään mun tutulle, enkä ole yrittänyt mainostaa blogiani missään. Ei sillä että siinä olis jotain väärää. Pakko myöntää, että olishan se kiva jos useammat ihmiset lukisi mun blogia ja esim kommentoisi asioita joista kirjotan. En kuitenkaan tarvitse seuraajia, koska teen blogiani itselleni tekemisen ilosta. Oon kirjoittanut tätä jo parisen vuotta, enkä vieläkään ole kyllästynyt, vaikka mulla ei ole seuraajia. 2. Aikatauluista on vaikea pitää kiinni Oon tässä nyt koko tän vuoden tehnyt blogihaastetta (lisää siitä täällä ), jossa viikoittain julkaisen tietyn aiheisen postauksen. Kun sillon yli 10 kuukautta sitten päätin tän tehdä, niin ...

Kokeilin pari kesää sitten Lushin Marilyn hiusnaamiota. Sen sanottiin hoitavuuden lisäksi sopivan hyvin blondeille hiuksille ja korostavan vaaleita sävyjä, mutta pakko sanoa että petyin. En nähnyt mitään muutosta hiuksieni hyvinvoinnissa enkä värissä. Päätin kuitenkin antaa Lushin hiusnaamioille uuden mahdollisuuden. Mun hiukset tuppaavat talven tullessa kuivua ja ohentua. Tälle täydellinen vasta-aine löytyy Roots hiusnaamiosta, joka on purkin mukaan tarkotettu for thin and fine eli ohuille ja hienoille hiuksille. Naamiota hierotaan hiusten juureen ja päänahkaan, jonka jälkeen annetaan vaikuttaa 20+ minuuttia. Tän tuotteen käyttäminen on itsessään niin ihanaa, että voisin käyttää sitä vaikka se ei hoitais hiuksia :D. Itse itselle tehty "päähieronta" on älyttömän rentouttavaa. Hiusnaamio myös tuoksuu ihanan minttuiselta.  Ekaa kertaa tuotetta hiuksiin hieroessani pelkäsin sen takkuistavan mun helposti takkuuntuvat hiukset. Kuitenkin kun naamion pesee pois, muuttuu se ...

"Sunsets are proof that no matter what happens, every day can end beautifully." " My favourite colour is sunset." " Some people look at sunsets as the end of something beautiful that once was: the day Others see it as simply a new beginning to a different, but equally beautiful thing: the night Perspective, my darling It's about perspective" " Sunset is like a daily changing free exhibition, that you should go see as often as possible." " People are just as wonderful as sunsets if you let them be When you look at a sunset you don't say 'Soften the orange a bit on the right corner' You don't try to control the sunset, you watch it with awe as it unfolds" "Enjoy the beauty of a sunset and enjoy nature's farewell kiss for the night." "May there be just enough clouds in your life to create a glorious sunset." ♥

Mä en itse ole ikinä kokenut tarpeelliseksi kokeilla mitään hetkellisiä lakkoja tai dieettejä. Terveelliset elämäntapani on muodostuneet vähitellen ja ne myös muokkautuvat ajoittain elämän muutoksien ohessa. Jollekin esimerkiksi sokeriton syyskuu tai kuukauden vegaanihaaste voi olla tapa kokeilla uutta asiaa, mutta jos todella haluaa muuttaa jonkun asian elämässään, kannattaa suunnata katse pidemmälle. Elämäntapamuutos voi kuulostaa vaikeelta toteuttaa, mutta todellisuudessa se on jopa helpompaa kuin nopeet hetkelliset muutokset. Ei se silti sormia napsauttamalla tapahdu, joten tässä mun vinkit elämäntapamuutoksen tekemiseen. 1. Etene pienin askelin Noissa hetkellisissä lakoissa ja haasteissa on juuri se ongelma, että kaikki tapahtuu kerralla. Eräänä päivänä et enää saakaan syödä yhtään valkoista sokeria. Sun keho on tottunut saamaan sitä, joten kun yhtäkkiä muutos menee sadasta nollaan, iskee makeanhimo kahta kauheammin. Tämän takia muutokset kannattaa tehdä hiljalleen vähän k...

Tänä päivänä mua itketti, nauratti, hermostutti, stressasi, hymyilytti, harmitti, jännitti, ihmetytti. Olin helpottunut, iloinen, vapaa, kiitollinen, haikea, onnellinen, tyhjä, hämmentynyt, itsevarma, surullinen, vihainen, toiveikas, ylpeä. Kävin läpi kaikki mahdolliset tunteet. Osa tunteista johtui aamuisesta kiireestä, kun mun kännykkä ei herättänytkään mua tänä tärkeenä päivänä. Suurin osa johtui kuitenkin siitä, että sinä päivänä mun elämä muuttui. Tai no, ei se tosta vaan sormia napsauttamalla muuttunut, mutta sinä päivänä koulun pihalla paperit ja ruusut käsissä ystäviä halatessa sen kaiken tajusi. Kaikki tuttu ja turvallinen lipui vähitellen sormien välistä, kun uudet kiinnostavat asiat näkyi jo horisontissa. Tän päivän jälkeen en ole nähnyt tuota koulua, en ole kävellyt sitä joka päiväistä koulureittiä, en ole nähnyt isoa osaa ihmisistä, en ole hengannut niiden ystävien kanssa enää niin paljoa, en enää asu perheeni kanssa siinä samassa talossa.. Näiden tilalle olen saanut k...