Life through my head

Hui, minne nämä viime 2 kuukautta oikein vierähti? Siis nyt on jo helmikuu. MITEN? Taas kerran paljon on ehtinyt tapahtua. Mä en ole jotenkin ehtiny järjestää aikaa blogille, mutta aattelin tulla tästä vähän isommasta uutisesta kertomaan.. Asun siis Tampereella ja mun kämppää vuokraa TOAS eli Tampereen opiskelija-asuntosäätiö. Joskus viime vuoden syksyllä TOASin kuukausittaisessa uutiskirjeessä oli ilmotus, että TOAS etsii videobloggaajaa. Mä olen tehnyt jo parisen vuotta kaikenlaisia videoita, mutten ikinä ole aatellut julkasevani mitään. Lyhyen mietinnän jälkeen päätin, että yksin asuvalle opiskelijalle pieni lisätienesti ei ole haitaksi. Varsinkin kun sen saa hankittua mieluisella tavalla! Lähetin sitten näytevideon TOASille ja yhtäkkiä olinkin jo kokoushuoneessa kahvikupposen ääressä juttelemassa tästä hommasta. Ensimmäinen video tuli julki tammikuun lopulla. Se ei vielä hirveesti liity asumiseen, vaan on enemmänkin sellanen esittelyvideo. Mun videot löytää siis TOASin YouT...

Viime kerrasta onkin jo aikaa.. En yleensä tällästä tee, mutta aattelin että nyt lyhyen tauon jälkeen olis kiva vaan kertoa mitä mulle kuuluu. Aika on kulunut älyttömän nopeesti ja paljon on tapahtunut tässä alle kuukaudessa. Varsinkin kuluneella viikolla, joka oli yks hulluimmista ikinä. Sain töitä ja kävin Helsingissä ja vaikka mitä, mutta niistä lisää joskus myöhemmin. Päällimmäisenä tällä hetkellä on mielessä flunssa, joka vaivaa jo toista viikkoa. Lämpö nousi taas tänään, joten pitäis varmaan viettää tääkin viikonloppu sängyn pohjalla. Ei kyllä yhtään enää huvittais, mutta täytyy yrittää levätä. Jospa levon ja inkivääriteen avulla olisin kunnossa ens viikoks. Blogihaasteen postauksia on ehtinyt jäämään ainakin neljä välistä, enkä tiiä kerkeenkö enää viimeisenä kuukautena niitä kirjottamaan. Mietinkin, että ehkä on aika luovuttaa ja hyväksyä etten ihan loppuun asti päässyt. Nyt just tuntuu ettei aika riitä. Vaikka kivaa se on ollut, niin näin on varmaan parempi. Loppuun haluun v...

1. Seuraajien määrällä ei ole väliä Kaikissa someissa halutaan nykyään vaan paljon seuraajia. Toiset tekee niillä rahaa ja toiset varsinkin mun ikäiset nuoret haluu olla "suosittuja". Ihmiset miettii paljon enemmän julkasujaan katselukertojen, tykkäysten ja uusien seuraajien kannalta. En ole kertonut mun blogista oikeestaan kenellekkään mun tutulle, enkä ole yrittänyt mainostaa blogiani missään. Ei sillä että siinä olis jotain väärää. Pakko myöntää, että olishan se kiva jos useammat ihmiset lukisi mun blogia ja esim kommentoisi asioita joista kirjotan. En kuitenkaan tarvitse seuraajia, koska teen blogiani itselleni tekemisen ilosta. Oon kirjoittanut tätä jo parisen vuotta, enkä vieläkään ole kyllästynyt, vaikka mulla ei ole seuraajia. 2. Aikatauluista on vaikea pitää kiinni Oon tässä nyt koko tän vuoden tehnyt blogihaastetta (lisää siitä täällä ), jossa viikoittain julkaisen tietyn aiheisen postauksen. Kun sillon yli 10 kuukautta sitten päätin tän tehdä, niin ...

Tänä päivänä mua itketti, nauratti, hermostutti, stressasi, hymyilytti, harmitti, jännitti, ihmetytti. Olin helpottunut, iloinen, vapaa, kiitollinen, haikea, onnellinen, tyhjä, hämmentynyt, itsevarma, surullinen, vihainen, toiveikas, ylpeä. Kävin läpi kaikki mahdolliset tunteet. Osa tunteista johtui aamuisesta kiireestä, kun mun kännykkä ei herättänytkään mua tänä tärkeenä päivänä. Suurin osa johtui kuitenkin siitä, että sinä päivänä mun elämä muuttui. Tai no, ei se tosta vaan sormia napsauttamalla muuttunut, mutta sinä päivänä koulun pihalla paperit ja ruusut käsissä ystäviä halatessa sen kaiken tajusi. Kaikki tuttu ja turvallinen lipui vähitellen sormien välistä, kun uudet kiinnostavat asiat näkyi jo horisontissa. Tän päivän jälkeen en ole nähnyt tuota koulua, en ole kävellyt sitä joka päiväistä koulureittiä, en ole nähnyt isoa osaa ihmisistä, en ole hengannut niiden ystävien kanssa enää niin paljoa, en enää asu perheeni kanssa siinä samassa talossa.. Näiden tilalle olen saanut k...

Mun elämä on ollut tosi hektistä viimesen kuukauden ajan. Vieläkin on niin paljon juttuja joita täällä uudessa kotikaupungissa täytyy hoitaa. Sen lisäks on koulu ja kaikki perusjutut niinkuin kaupassa käynti ja ruuanlaitto mihin menee aikaa. Haluun nyt jakaa päivän mun elämästä täällä. Tässä hyvin erikoiset ja kiinnostavat tapahtumat viime perjantailta. My life has been really hectic for the last month. I still have so much stuff that I need to take care of in my new hometown. In addition to all of that, school and all the basic things like going to the store and cooking take time. Now I want to share a day of my life with you. Here're the really special and interesting events of last Friday. Kasiaamuina (joita mulla on neljä viidestä kouluaamusta) herään jo puol seitsemältä. When school starts at eight (which for me is 4 out of 5 school days) I wake up at half past six. Söin heti ensimmäiseks heräämisen jälkeen aamupalan. Mysliä ja soijarahkaa puna- ja mustaheruk...

Kesä meni nopeesti ja muutin eilen asumaan yksin toiseen kaupunkiin. Eka päivä ja yö meni hyvin. Ihan normaalisti jos niin voin sanoa. Tuntu ihanalta nukkua parin viikon jälkeen patjan sijasta taas omassa sängyssä, joka tuotiin tänne jo aikasemmin. Toinen päivä on menny muuttolaatikoiden purkamisen, pyykin pesemisen, kaupassa käymisen ja muitten askareitten parissa. Nyt tää kämppä alkaa vihdoin tuntua sekasorron sijasta asunnolta. Eihän tää vielä ole läheskään valmis, mutta löytyy täältä sänky, pöytä, tuoleja, peili, vaaterekki, kaappeja täynnä tavaraa..Vielä tossa vieressä olis pari laatikollista tavaraa odottamassa purkamista ja keittiössä kasa uusia astioita tiskattavana, mut ehkä jätän jotain huomisellekin. Nää kuvat on eilisillalta. Enemmän kuvia tulossa sitten mun valmiista sisustuksesta. Summer went by quickly and yesterday I moved to live alone in a different city. The first day and night went great. Pretty normally, if that's possible. After sleeping on a mattress for ...

Mun bucket listalla ei ole unelmia, vaan siinä on elämäntoiveita. Unelma on jotain josta unelmoidaan, elämäntoive yritetään toteuttaa. Elämäntoive sanana on vähän harhaanjohtava, koska en tarkota sillä toivetta vaan tarkotan asiaa jonka mä haluan tehdä mun elämäni aikana. Mä haluan ja mä yritän. Se ei kuitenkaan todellakaan tarkota, että stressaisin ja miettisin niiden tekemistä koko ajan. Eikä, että tulisin tekemään nää kaikki asiat mun elämän aikana. Mun bucket list sisältää asioita, jotka on hyvin vaikea toteuttaa. Se sisältää myös kohtia, jotka voisin tehdä jo tänään. Näiden elämäntoiveiden tarkotus ei siis ole tulla toteutetuks heti kun mahdollista. Eikä mun bucket list ole lista, jonka jokainen kohta on pakko saada ruksattua tehdyksi. Mun bucket list on lista, joka muistuttaa mua elämään mun elämän. Sen avulla yritän olla unohtamatta kokea ja tehdä elämisen arvoisia asioita. My bucket list doesn't have dreams, it has life desires. A dream is something that you dream about, a...